Helsingin yliopiston almanakkatoimisto palvelee kansalaisia kalentereihin liittyvissä asioissa.
Yliopistolla on tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon sekä laatimiinsa eläinten nimipäivälistoihin. Almanakkatoimisto myy kalenterien tekijöille nimipäivien julkaisuoikeuksia, muita kalenteritietoja ja valmiita kalenteripohjia. Lisäksi se julkaisee vuosittain perinteisen Yliopiston almanakan ja Yliopiston nimipäiväalmanakan sekä vastaa suomalaiseen kalenteriin liittyvästä tiedotuksesta.
Suomessa ja Ruotsissa vietetään 1. toukokuuta vappua, första maj. Tällöin viettävät nimipäiväänsä Vappu, Valpuri ja Valborg. Vuodesta 1979 lähtien vappu on Suomessa ollut virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. Päivä on myös Ruotsissa ja Norjassa liputuspäivä ja yleinen vapaapäivä.
Huhtikuun 17. ja 23. päivän väliselle ajalle osuu useita päihteisiin liitettyjä nimipäiviä ja epävirallisia juhlapäiviä.
Maaliskuun 29. päivä nimipäiväänsä viettää Jonne. 2000-luvulla jonnesta on tullut teinipoikaa tarkoittava yleisnimi. Miten ja miksi näin on käynyt?
Helmikuussa saadaan nauttia lumesta ja valoisista talvipäivistä. Jos Etelä-Suomessa lunta ei olisikaan, ainakin Pohjois-Suomesta sitä löytyy. Talvi ja lumi näkyvät myös suomalaisessa nimipäiväkalenterissa. Nyt helmikuussa almanakassa ovat esimerkiksi naisennimet Lumi ja Talvikki. Talvikauden alkaessa marraskuussa nimipäiviään viettävät taas Pyry- ja Lyly-nimien kantajat. Esittelen tässä blogissa kalenterimme talvisia nimiä aikajärjestyksessä.
Joulu on juhlittu ja vuosi vaihdettu, loppiainen ja Nuutin päiväkin vietetty. Niinpä talven suuret juhlat ovat takana ja käsillä on talven kylmin ydin. Tästä alkaa laskiaiseen saakka ulottuva juhlaton kausi, jota vanha kansa kutsui härkäviikoiksi tai selkäviikoiksi. Myös ilmauksia sydäntalvi, talven harja ja talven napa on käytetty talven kylmimmästä ajanjaksosta.